Raportti
KARSINTAPEIKKO LÄHENI
SB Vaasa III – ISB II, lähtökohdat ovat enemmän kuin mielenkiintoiset. Voitolla Vaasa varmistaa nousun II-divisioonaan – voitolla ISB välttää karsinnat III-divarista. ISB:llä mukana 8 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia. Bussimatka taittuu yhdessä Nurmon Jymyn kanssa. Valmentajakin on jäänyt kotiin. Alkulämpö on hieman tahmea. Osa jää pukukoppiin pitämään mentaaliharjoituksia. Viime hetkellä Jani ”Kössi” Kuusisto merkataan pöytäkirjaan kentälle, ykkösen oikeaan laitaan. Maalivahti Jani Latvala on ilmoittanut jo enemmin lopettavansa uransa tähän peliin. Kälviän vapaa-ajantalon kenttä on enemmän kuin mielenkiintoinen, pallo pomppii ja pomppii. Vastustaja on siis sarjajohtaja ja erittäin hyvällä jalalla oleva joukkue, jolla teetettynä jo nousupaidatkin vaihtopenkillä.
Pilli soi aloituksen merkiksi. Alku on hakemista, mutta pelin painopiste on aika vahvasti ISB:n päädyssä. Ajassa 2.43 vastustaja maalaa riparista sisään ja sama kaava jatkuu ajassa 9.52. Järkevää puolustuspelaamista viljellyt ISB pääsee vain harvoin hyviin hyökkäyksiin. Latvala huhkii maalissa kirjaimellisesti viimeistä päivää. Erätauolle 2-0 tappioasemassa mentäessä kaikilla riittää silti uskoa tekemiseen.
Toisen erän alussa 23.35 Rahkon Arttu antaa vapauttavan poikittaissyötön taikuri Markku Neva-Keturille ja tehän tiedätte kuinka siinä käy – pallo ylähyllylle ja mehulle. Kovaa taistelua ja muutamia yksittäisiä hyviä paikkoja, mutta harmiksi vaasalaiset vain onnistuvat enää tähänkin erään. Kaikki maalit ovat taas tietysti riparimaalia. Puolustusta ja maalivahtia ei voi silti liikaa syyttää. Voi vaan kehua kaverin hyvyyttä. Erätauolle 4-1.
Kolmanteen erään lähdetään silti kumartelematta ja joukkueen väriläiskä Tommi Lähdesmäki näyttää mallia kuinka rouhitaan. Pojan polvivaivat ovat historiaa. Tohtori Kosonen on syöttänyt ilmeisesti melkoista käärmekeittoa, koska polvea ei kyllä varota yhtään. Kiitos silti seisoo ajassa 32.04, kun ISB:n tulevaisuuden nimi Eero Santaharju passaa ja Tommi tällää täysiä, mutta epäonnistunut laukaus pomppii sammakkona sisään, tilanteeksi 4-2 ja taistelu jatkui. Kolme minuuttia tästä vaasalaiset naulaavat arkun ja päättävät ottelun lukemiin 5-2 (2-0,2-1 ja 1-1).
Koko ISB:n puolesta voi sanoa, että oikea joukkue kyllä nousi tämän vuoden III-divarista. Olen aina hieman sarkastisesti sanonut, että minulle riittää oma hyvä peli, tai voitto. Tällä kertaa se oli tuo oma hyvä peli, mutta kyllä se voittoon olisi ollut mukava päättää maalivahtiura ISB:ssä. Tappiosta huolimatta, haluan kiittää kaikkia enemmän ja vähemmän isbiläisiä vuosien varrelta. Melkoista seppää on tullut nähtyä!
#34